Automatiikka helpottaa elämää, siitä olemme varmaan kaikki yhtä mieltä. Olihan se hienoa, kun ei enää tarvinnut mennä pankkiin hakemaan käteistä vaan sitä sai pankkiautomaatista. Vielä hienompaa oli, kun pankit digitalisoivat toimintansa ja kaikki asiat on sen jälkeen voitu hoitaa kortilla tai nettipankissa. Koska kävit viimeksi pankissa?
Samalla tavalla on kehittynyt moni muukin asia, ensin on automatisoitu vanha tapa ja sitten on keksitty kokonaan uusi tapa hoitaa sama asia digitaalisesti.
Ensin oli manuaalivaihteisia autoja, sitten tylsiä autoilurutiineja automatisoitiin automaattivaihteilla ja vakionopeudensäätimellä. Digitalisaatio toi autoon navigaattorit, GPS:n, peruutustutkat ja kamerat yms. ja kohta autosi osaa ajaa itse itsensä perille tulkitsemalla noita laitteita ja kommunikoimalla toisten autojen ja liikennemerkkien kanssa sekä tarkkailemalla ympäristöään samalla, kun itse voit keskittyä vaikka työntekoon tai twiittaamaan matkalla näkemistäsi maisemista.
Automatiikka siis helpottaa rutiineja, digitalisaatio puolestaan tuo kokonaan uusia tapoja tehdä asioita.
IT-ammattilaisen työ ja digitalisaatio
Miten me tietotyöläiset ja IT-ammattilaiset tästä hyödymme?
Työssämme on paljon määrittelyä, suunnittelua ja pohtimista. Ja tietysti näiden hyvin suunniteltujen (mutta ei puoliksi tehtyjen) asioiden toteuttamista käytännössä. Vanhemmat meistä ovat kirjoittaneet emacsilla tai muulla editorilla cobolia, pascalia, basicia, jne., käyttäneet erillistä kääntäjää ja monen vaiheen jälkeen saaneet kasaan toimivan ohjelman.
Sitten saatiin integroituja ja visuaalisia kehitysympäristöjä, työkaluja, objekteja, kehittimiä, koodigeneraattoreita. Työkalut vähenivät ja rutiineista tuli helpompia, siis automaatiota. Ja samalla syntyi uusia rutiineja, liikaakin, eivätkä ne aina ole kovinkaan yksinkertaisia.
Kun itse tein ensimmäisiä raportointiprojektejani, koodasin kaiken käsin.
SQL-poimintoja lähdejärjestelmiin. SQL-lauseet tietovaraston ja taulujen rakentamiseen. Rutiini joka ajaa poiminnat, siirtää aineistot ja kirjoittaa tiedot tietovarastoon. Lisäksi lukematon määrä rutiineja, jotka jatkojalostavat tietoja helpommin käsiteltävään muotoon. Seuraavaksi vielä kuutio, jonka mahdollisuudet ainakin omalla kohdallani kovin usein jäivät kunnolla hyödyntämättä, koska se oli niin vaikea tehdä.
Ja sitten vielä raportointi
Piirretään kenttiä raporteille, koodattuja tietojen hakuja sekä laskenta- ja ryhmittelysääntöjä, parametrien välitysrutiineja, ulkoasujen viilausta jne. Lopuksi vielä loikka portaaliin ja raporttien julkaisu siellä.
Automaattisen tietovarastoinnin työkalut
Nyt onneksi päästään helpommalla. On olemassa kokonaan uudenlaisia automatisoituja työtapoja, tietovarastoinnissakin.
Nyt yhdellä ja samalla työkalulla pystyy ottamaan yhteyden lähdejärjestelmään, valitsemaan sieltä tietovarastoon tarvittavat taulut ja kentät, suunnittelemaan tietovaraston rakenteen ja siihen päälle vielä kuution sisällön, sekä kaikki arkkitehtuurin edellyttämät välikerrokset ja muut rakenteet. Sen jälkeen työkalu tekee taulut, proseduurit, näkymät, ajoketjut, kysyy ajastusaikataulun, jne. Koko tietovarasto on syntynyt tehtyjen määrittelyjen pohjalta, automaattisesti. Myös tietovaraston operointirutiinit, jotka toimivat ajastetulla automatiikalla syntyvät automaattisesti samojen määrittelyjen pohjalta.
Ja raportointikin toteutetaan visuaalisella työkalulla. Tai entistä useammin se jää kokonaan toteuttamatta, koska nykyiset työkalut antavat jokaiselle käyttäjälle mahdollisuuden tehdä haluamansa sisältöisen raportin, jonka he sitten voivat itse jakaa kenelle haluavat.
Helpommalla enemmän
Automaatio ja digitalisaatio siis voivat helpottaa myös tietotyöläisen ja IT-ammattilaisen elämää. Varmistathan, että käytössäsi on sellaiset työkalut ja menetelmät että saat aikaan enemmän ja pääset helpommalla!
