Uusi hallituksemme hakee tuottavuusloikkaa kansantaloudellemme. On keskusteltu siitä, nostaako työajan pidennys tuottavuutta. Tosiasiassa suurimmat tuottavuuden lisäykset ovat tulleet innovaatioiden kautta – erityisesti uusien teknologioiden kuten esimerkiksi traktorin, moottorisahan, liukuhihnan ja tietokoneen myötä. Siksi myös tuotekehitystoiminnan tukeminen on ollut vahvasti esillä ja kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi on esitetty tukia tuotekehityksen vauhdittamiseksi.
Mutta onko tuotekehitys ainoa polku innovaatioihin? Voiko jonkun toisen keksimiä asioita hyödyntää omassa toiminnassa? No tietenkin voi ja pitääkin. Sanonta ”Copy with pride”tarkoittaa parhaiden käytäntöjen reilua ja avointa kopioimista omaan käyttöön, jolloin hyödynnetään toisten tekemiä innovaatioita vaikkapa toimintamalleissa.
Kun arvioidaan tuotekehitykseen käytettyä rahamäärää tai syntyneitä innovaatioita, Suomen osuus maailmalla on häviävän pieni. Melkein kaikki tuottavuutta edistävät innovaatiot tehdään muualla kuin Suomessa. Julkisuudessa ei juurikaan keskustella näiden ulkomaisten innovaatioiden vaikutuksesta Suomen tuottavuuteen ja innovaatioiden tuonnin lisäämisestä.
Voisiko siis suomalainen yritys menestyä etsimällä maailmalta hyviä innovaatioita ilman, että itse täytyy keksiä pyörä uudelleen? Googlen valtakaudella tietoa on kaikkien saatavilla, mutta eroja on siinä, miten uuden etsiminen on organisoitu eri tahoilla. Valitettavasti useimmiten ei mitenkään. Vain harvalla organisaatiolla on henkilöitä, joiden säännöllistä työaikaa on allokoitu uusien innovaatioiden etsimiseen, puhumattakaan prosessista, joilla ne saadaan tehokkaasti valjastettua omaan käyttöön. Olemme siis huonoja hyödyntämään ulkomaisia innovaatioita.
Uusia digitaalisia palvelumalleja, ohjelmistoja ja liikeideoita on maailma pullollaan, mutta niitä ei voimallisesti tarjota tänne Suomeen meidän tuottavuuttamme nostamaan. Tämä kun on pieni ja syrjäinen kolkka, jolloin myyntityö tulee kalliiksi per myyty yksikkö.
Tähän ei kuitenkaan ole pakko tyytyä, vaan voisimme panna heti toimeksi ja allokoida resursseja etsimään ja soveltamaan toisten tekemiä innovaatioita meidän käyttöömme. 10 parasta ideaa per kuukausi ja sitten vain valinnat ja toimeenpano. Helppoa, vai mitä?
Homma toimisi käsittääkseni kaikilla toimialoilla, niin paperi- ja elektroniikkateollisuudessa kuin palveluissa ja rahoituksen alueella. Ohjelmistojen alueella se ei ole edes vaikeaa. Tarvitaan vain viisas johtaja, joka organisoi innovaatioiden etsinnän ja käyttöönoton omalla vastuualueellaan.
Lopetetaan siis valitus kilpailukyvystä ja laitetaan tuottavuus kuntoon!
