Ei, ellet ole IT-toimittaja, joka aikoo fokusoitua johonkin IoT:n osa-alueeseen.
Esineiden internet (IoT, Internet of Things) on internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin. Suurempaa hypeä ei ole hetkeen nähty, mutta mitä sillä tarkoitetaan Wikipedia-artikkelia syvemmältä? Miksi se on hype?
Suomessa kaikki suuret IT-talot mainostavat IoT-höttöä sivuillaan. Näyttöjä ja referenssejä on vähän. Referenssit nyvitään vanhoista toimituksista, jotka nyt jollain laseilla näyttää edes etäisesti IoT:lta. Jotkut liittoutuvat IoT-startuppien kanssa ja yrittävät bongata sieltä tulevaisuuden voittajan. Suuret kansainväliset raskaan teollisuuden yritykset ovat jo liikkeellä. Heillä on ”IoT-strategia”, jossa uskotaan, että pelikenttä tulee muuttumaan radikaalisti IoT:n myötä ja he aikovat olla junan ensimmäisessä vaunussa, mutta mikään ei ole niin vaikeaa, kuin ennustaminen – varsinkin tulevaisuuden. Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat jo IoT-hankkeissa mukana tutkimassa kuinka lampun saa syttymään verkon kautta. Jihaa! EU:kin on löysännyt rahahanoja IoT:n laariin.
Gartner lyö lukuja tiskiin: 300 miljardin liikevaihdon markkinat IoT-palveluissa ja -tuotteissa vuonna 2020. Muut tutkimustahot tulevat perässä, mutta kulmakertoimet vaihtelevat: Vuosittainen kasvu 13 – 33 prosenttia (Harbor Research, IDC, Vision Gain, Markets&Markets). Suomeen Gartner lupasi jo yli vuosi sitten, että IoT on 1,4 miljardin euron vuosittainen bisnes vuonna 2020. Eli yhden Supercellin kokoisen bisneksen. IT-talojen pitäisi siis juosta jo kovaa, mutta minne?
Tehdäänpä ajatusleikki muutamasta liiketoiminnasta.
A on logistiikka alan yritys, joka kuljettaa autoilla asiakkaiden rahteja paikasta toiseen. A:n ensimmäinen IoT-ratkaisu on jokaiseen ajoneuvoon asennettava anturi, joka kerää tietoa sijainnista, nopeudesta ja kiihtyvyydestä sekä välittää ne analysoitavaksi. Tiedosta analysoidaan kuljettajille henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat, joiden avulla A pyrkii säästämään polttoainekustannuksissa.
B on jäätelökauppias usealla jäätelökioskillaan. B:n IoT-ratkaisu lukee internetistä sääennusteita ja tuottaa näiden perusteella useaan eri kaupunkiin automaattisesti työvuorolistoja muutaman päivän ennen työvuoron alkamista ja tilaa tarvittavan työvoiman automaattisesti yhteistyökumppanina toimivan henkilöstövuokrausyritykseltä. B säästää merkittävästi työtä työvuorolistojen ja henkilöstötilausten tekemisessä. B ei sijoita yhteenkään IoT-laitteeseen, vaan käyttää avoimesti saatavilla olevaa tietoa, joka ainakin periaatteen tasolla kerätään IoT-antureihin ja analysoidaan valmiiksi.
C valmistaa tuotteita tehtaissaan koneilla, joita henkilöstö operoi. C:n ensimmäinen IoT-ratkaisu on anturiverkko, joka mittaa koneiden lämpötilaa ja tärinää, mistä analysoimalla pystytään ennakoimaan huoltotarpeet, jolloin huoltoseisokit voidaan toteuttaa suunnitellusti ja tuotannolle sopivalla hetkellä. C säästää tällä downtime-ajoissa merkittävästi ja pystyy reagoimaan proaktiivisesti tilauskannan mukaan.
Ajatusleikin lopputulemana on, että IoT on tapa kerätä tietoa ja analysoida sitä tarkoituksena tehostaa liiketoimintaa. IoT ei ole edes uusi tapa kerätä tietoa ja analysoida sitä, sillä vastaavaa tietoa on kerätty ja käytetty maailman sivu liiketoiminnan tehostamiseen. Se, mikä maailmassa on mullistumassa, on internetin tuoma mahdollisuus siirtää tietoa helposti, erilaisten valmisanturien pullahtaminen markkinoille edulliseen hintaan sekä analysointitapojen ja -välineiden kehittyminen.
IoT-strategian sijaan yrityksen tulisi kehittää sitä mitä IT-maailmassa kutsutaan raportoinniksi ja analytiikaksi. Vielä hienompi termi asialle on Tiedolla johtaminen, eli päätösten tekeminen perustuen ajankohtaiseen ja analysoituun tietoon Stetson & Harrison –menetelmän sijasta. (Stetson tarkoittaa hattua ja menetelmä hatusta vetämistä. Harrison on vain mukana tuomassa vakuuttavuutta.) IoT mahdollistaa uusia tapoja kehittää liiketoimintaa ja se voi muuttaa täysin markkinatilanteen. Tässä murroksessa varmin tapa hävitä on kaivautua poteroon suojaan muutoksilta.
Ota siis IoT työkaluksi pakkiisi kun kehität liiketoimintaasi, mutta ei työkalun ympärille kannata suuria strategisia ohjelmia rakentaa. Käytä se aika tämän uuden työkalun opetteluun oman liiketoimintasi tarpeisiin.
