Kaupungistuminen on globaali ilmiö joka jatkaa kasvuaan. Tällä hetkellä 54 % maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla ja tämän luvun ennustetaan kasvavan 66 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Kaupungeilla on iso rooli tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa, niin resurssiniukkuuden, liikkumisen, hyvinvoinnin ja uusien innovaatiokeskittymien alustana. Tämän kaiken kehityksen pitäisi syntyä samanaikaisesti, kun julkisen sektorin rahat ovat vähissä, palvelutarve kasvaa ja kansalaisten usko poliittiseen järjestelmään ja päätöksentekokykyyn hiipuu.
Digitalisaatio luo mahdollisuudet uudenlaisten kaupunkiympäristöjen rakentamiseen.
On arvioitu, että seuraava suuri digitalisaatioyritysten start-up aalto syntyykin kaupunkiympäristöjen kehittämisestä, missä teknologiat ja ihmiset kohtaavat.
Digitalisaation myötä tietoa syntyy kaupunkiympäristöissä kiihtyvällä tahdilla. Tutkimusyhtiö IDC on tehnyt New York:n kaupungin kanssa laskelman, jossa oli arvioitu, että kaupunki potentiaalisesti kerää ja hallinnoi dataa 2-3 miljoonasta laitteesta. Kuinkahan paljon luku on meidän kaupungeissamme? Veikkaan, että kymmeniä-, jos ei satojatuhansia.
Osallistuin viime viikolla Smart City Expo 2016 -tapahtumaan Barcelonassa. Tapahtuma oli hyvä läpileikkaus hyvinkin laaja-alaisesta Smart City -teemasta, jonka tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua hyväksikäyttäen tietoa ja teknologiaa. Smart City on mielenkiintoinen, ajankohtainen ja tärkeä meidän kaikkien tulevaisuutemme kannalta.
Ennen kaikkea Smart City on valtavan suuri mahdollisuus.
Itseäni tapahtumassa kiinnosti eniten tietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvät puheenvuorot ja toteutusesimerkit. Tiedon ympärillä on globaalissakin mittakaavassa samankaltaisia haasteita, kuin meillä täällä kotimaassa: tietoa on määrällisesti paljon, mutta koska tieto on hyvin siiloutunutta, kaupungit ovat informaatioköyhiä. Siiloutunut tieto estää uusiin käytäntöihin siirtymistä, vaikka suurin osa organisaatioiden ihmisistä tietäisikin parempia tapoja toimia. Koska data ei ole helposti käytettävissä, tarkoittaa se, että iso osa maailman kaupungeista ei ole ottanut edes pintaraapaisua siihen, mitä kaikkea datan avulla voitaisiin tehdä.
Kuitenkin luottamus siihen, että paremmalla tietojen analysoinnilla voidaan saada parempia vastauksia kaupungistumisen haasteisiin, on suuri.
Maailmalla tehdyt Smart City -dataan liittyvät toteutukset ovat vaihtelevia, usein pilotteja, joten paljon on vielä tehtävää. Globaalit Smart City -markkinat ovat valtavat. Suomessa me olemme hyvällä polulla. Meillä on ensiluokkaiset edellytykset olla edelläkävijä Smart City -kehityksestä. Pienenä maana voisimme huomattavasti helpommin, kuin useammat muut ottaa käyttöön ja levittää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja. Valitettavan usein meidän yhteisilläkin pienillä kehityspanostuksilla kaikki haluavat rakentaa liian pieniä, oman tyylisiänsä ratkaisuja.
Entä jos tiiviimmällä yhteistyöllä pystyisimme rakentamaan esimerkillisen kokonaisuuden ja hienon referenssin Smart City dataratkaisuista? Suomesta löytyy hyvää osaamista, edelläkävijäasennetta ja varmasti myös yrityksiä, joilta löytyy kunnianhimoa lähteä globaaleillekin markkinoille, kunhan se pidetään heti alusta asti yhteisenä tavoitteena.
Joku nämä ratkaisut maailman metropoleille rakentaa. Miksi emme me?
Lähdetään luomaan tulevaisuuden ympäristöjä, heti huomenna!
